INSTRO A GOGO OSA 21 (2. kausi)

Kahdenkymmenen jakson rajapyykki saavutettiin viime perjantaina, joten tällä kertaa puimme itseriittoisesti mitä kaikkea olemmekaan saaneet puolen vuoden aikana pakerrettua. Lisäksi paljastamme jotain tulevista suunnitelmista ja pyydämme myös kuulijoita mukaan ideoimaan ja kehittämään showtamme.
Mutta ennen kaikkea olemme varanneet lähetykseen 10 kappaletta toinen toisiaan parempia instrumentaaliesityksiä 60-luvulta aina tähän päivään asti: rautalankaa, surfia, garagea, tv-tunnareita ja kaikkea mitä ohjelmamme go-go-agenda pitää sisällään.

Juontajakaksikko Örnberg & Moberg rennosti ”oloasuissaan” go-go-studiossa.

THE JOHN BARRY SEVEN

The John Barry Seven oli ollut 50-luvun lopulta lähtien suosittu keikkabändi ja säestäjä lukuisten brittiläisten pop- ja rock-artistien levyillä ja konserteissa. Koplan kovasta maineesta ja kysynnästä huolimatta John Barry halusi urallaan eteenpäin ja keskittyi 60-luvun kuluessa yhä enemmän elokuvamusiikin tekoon. Vuonna 1964 John Barry oli jo jättänyt aktiivisen keikkailun bändinsä kanssa, mutta bändi jatkoi kuitenkin (Barryn valvonnan alla) levytyksiä ja pitkälle vuoteen 1965 sovitut keikat, mm. Brenda Leen Englannin kiertue, oli hoidettava. Voimakas ”Seven Faces” vuodelta 1964 on yksi viimeisiä John Barry Sevenin tekemiä levytyksiä, joskaan maestro itse ei soitakaan siinä.

THE SHADOWS

The Shadowsin, järjestyksessä toiselta, listaykköseksi nousseelta “Out of The Shadows” -nimiseltä albumilta nappasimme kuunteluun sen a-puolen avaavan räyhäkkään ”The Rumblen”. Kappaleessa bassoa soittaa kaksi kertaa Suomessa vieraillut Brian Locking, ja mieshän on siinä mielessä ajankohtainen, että tulee uudestaan tulevana kesänä konsertoimaan Suomeen Sumiaisten Shake -festivaaleille.

LES DOODLES

60-luvun alkupuolella myös Ranskassa rautalankabändejä syntyi ku sieniä sateella. Useimmille menestys jäi pelkäksi haaveeksi ja jo ennen 60-luvun puoliväliä kitarainstrumentaalibändit olivatkin jo auttamattoman vanhanaikaisia. Legendaariselle Barclaylle yhden EP-levyn vuonna 1964 levyttänyt Les Doodles vaikuttaa varsin potentiaaliselta tapaukselta, kuten ko. levyltä poimimamme ”Doodle´s Bags” osoittaa, ja menestystäkin olisi saattanut tulla, jos vain bändi olisi aloittanut edes kahta vuotta aiemmin.

THE SILVER HAWKS

2004 Kirkkonummella perustettu The Silver Hawks kuuluu eittämättä Suomen rautalankamusiikin eliittiin. Yhtyeen tyylikkääseen ja perinnetietoiseen otteeseen lisäpotkua antaa heidän ennakkoluuloton suhtautuminen soundeihin - kyllä rautalangassakin saa käyttää fuzzia ja säröä ainakin toimituksemme mielestä. ”Time Machine Overdrive” vuodelta 2011 on mitä mainioin esimerkki modernista rautalankapresentaatiosta.

HEPB ALPERT AND THE TIJUANA BRASS

”The Lonely Bull” -albumi ja sen samanniminen nimikkokappale toimi ponnahduslautana maailmanlaajuiseen maineeseen kalifornialaiselle Herb Alpert & The Tijuana Brassille vuonna 1962. Alpert oli ollut jo ennen sitä kannuksensa ansainnut säveltäjä, tuottaja ja trumpetisti, mutta vieraillessaan turistina Meksikossa hän oli kuullut härkätaisteluareenalla paikallista mariachi-yhtyettä ja sai siltä istumalta idean muodostaa oma, Los Angelesin yökerhojen laatukriteerit täyttävän, vahvasti mariachi henkisen kokoonpanon.

SOUL SURVIVAL

Soul Survival oli yksi monista Svengaavan Lontoon aikakauden vahvasti yhdysvaltalaisista rytmiblues- ja soul-kokoonpanoista vaikutteita hakenut yhtye. Ja totta kai mukana on Hammond B-3-urkujen leveää ja täyteläistä soundia. Näytekappaleeksi valitsimme suorastaan herkullisen ”Soul Soupin” vuodelta 1967 - very groovy indeed!

BARRY GRAY ORCHESTRA

Brittiläinen säveltäjä, sovittaja ja orkesterinjohtaja Barry Gray tunnetaan ehkä parhaiten Gerry ja Sylvia Andersonin televisioon luoman marionettianimaatiosarjan ”Thunderbirdsin” (suom. Myrskylinnut) musiikista. ”Thunderbirdsien” (1965-1966) jälkeen Gray jatkoi yhteistyötä Andersonin kanssa, niinikään, marionettianimaatioproduktiossa ”Captain Scarlet”, joka ei valitettavasti saavuttanut edeltäjänsä menestystä. Mutta… menestystä tai ei, niin Grayn säveltämä teemakappale on sellaisenaan upea kuunteluelämys.

THE BLAZERS

Muutaman vuoden 1960-luvun alussa koossa ollut The Blazers oli yksi monista losangelelilaisen levy-yhtiö Downeylle levyttäneistä surf-yhtyeistä. Paikallistasoa suurempaa menestystä ei bändin osalle koskaan siunaantunut, mutta muutamia varsin näppäriä pikkumustia on jäänyt jälkipolvien kuultavaksi, esimerkiksi vaikkapa arabialaisia vaikutteita hyödyntänyt ”Sound of Mecca” vuodelta 1963.

THE 5, 6, 7, 8´S

Tokiolainen garage trio The 5, 6, 7, 8´s nousi koko maailman tietoisuuteen esiintymällä Quentin Tarantinon ”Kill Bill Vol.1:ssä” vuonna 2003. Yhtye oli kuitenkin perustettu jo 80-luvun lopulla ja varsin suosittu esiintyjä kotimaassaan ja mm. Australiassa jo ennen sitäkin. Valitsimme leideiltä siis esittelyyn vuotta ennen em. elokuvaa julkaistulta ”Teenage Mojo Workout” -albumilta tuttuakin tutumman instrumentaalin, ”Green Onions”.

THE MUTANTS

Kouvolalais-helsinkiläisen The Mutantsin äskettäin ilmestynyt uusi albumi ”La Fiesta Infernal” tarjoaa juuri sitä afro-garage-mambo -vyörytystä, mistä bändi on opittu tuntemaan aina Etelä-Amerikkaa myöten. Uusi albumi tarjoaa variaatiota teeman infernaalisesta fiestasta yhdeksän kappaleen verran ja niissä liikutaan tunnelmasta toiseen ihailtavan jouhevasta, joten meillä oli toimituksessa suuria vaikeuksia valita lähetykseen vain yksi kappale. Lopulta päädyimme ”Desperado Del Desierto -nimiseen kauniiseen balladiin, jossa on annettu paljon tilaa mariachi-torville ja totta kai twang-kitaralle.

John Barryä olemme soittaneet useammassakin jaksossa ja hänen tuotannollaan siis nostalgisesti aloitamme tämän ns. ”best of” -ohjelmamme. Kahta kertaa ei kuitenkaan samaa kappaletta kuulla ja onneksi Barryllä löytyy hyviä biisejä soitettavaksi vaikka maailman tappiin. John Barryhän vastaa useiden toimituksemme suosikkielokuvien ja tv-sarjojen, kuten ”The Persuadersin” musiikista, joten Barryä jos ketä pidämme suuressa arvossa. Ja ”Persuadersista” puhuttaessa, kuvan kaksikko vastaa kokolailla mielikuvaa tyylikkäistä ja sukkelista maailmanmiehistä, joihin myös dynamic duo, Moberg & Örnberg tuntevat hengenheimolaisuutta.

Olemme useimmissa jaksoissa seikkailleet ympäri maailmaa: Lontoon ja Los Angelesin klubit ovat tulleet tutuiksi, myös Brasiliassa, Italiassa, Ranskassa ja jopa safarilla on käyty, avaruudesta nyt puhumattakaan. Lisäksi olemme haastatelleet vintage-asiantuntijaa, ravintoloitsijaa, burlesque-taiteilijaa ja rakennettiinpa yksi jakso jopa grappan ympärille. Yksi meidän mielestä mieluisimmista jaksoista oli kotihippateemainen osa 12, jossa otimme vain rennosti, emmekä matkustaneet mihinkään. Ihan kuvan, ylellisestä luksuselämästä nauttineen, Hugh Hefnerin Playboy-kotihippojen tasolle emme tietenkään päässeet, mutta mehän olemmekin vaatimattomia ja nöyriä miehiä…

Kuten sir Rogerin Mooren roolihahmo Brett Sinclair osuvasti sanoi, toimituksemme suosikkisarja ”The Persuadersissa”, naisongelmista: Oh. Well, if you're going to have trouble, that's the sort to have. Olemme usein, siis joka jaksossa, puhuneet naisista ja olisimme kernaasti toivottaneet myös em. kotihippajakson vieraaksi vaikkapa Brigitte Barbotin, mutta asiat eivät aina ota sujuakseen niin kuin haaveillaan.

Yhtenä sarjan kantavana voimana ovat olleet kylmän sodan kuumimpina vuosina 60-luvulla tehdyt tyylikkäät leffa- ja tv-tunnarit ja heti ensimmäisessä osassahan teimme lupauksen, että soittelemme runsaasti näitä helmiä. Ja kun mietittiin mitä materiaalia on tarjolla: James Bond, Avengers, Saint, Derek Flint, Napoleon Solo, Modesty Blaise (kuvassa ihanan Monica Vittin näyttelemänä)… lista on loputun, joten ammennettavaa löytyy jatkossakin.

Drinkit ja ruuat ovat olleet todella tärkeässä osassa ohjelmaamme ja jatkamme samalla hyväksi havaitulla linjalla. Eli aina silloin tällöin mukana on edelleen ruokavinkkejä, mutta drinkit pysyvät joka ohjelmassa, jos vain sopivat tilanteeseen… onko tilanteita joihin drinkki tai kaksi ei sopisi? Tässä jaksossa nautimme kuohuvaa ja kuten aina, lasi on syytä varata juoman mukaan, eli mahdollisimman iso, kuten Sophia Loren kuvassa onkin tehnyt.

Koska lupasimme paljastaa jotain tulevista suunnitelmista, niin seuraavassa jaksossa on esittelyssä cooleimmista coolein sir Michael Caine ja tietenkin hänen roolihahmonsa, salainen asiamies Harry Palmer (kuvassa).