INSTRO A GOGO OSA 29 (2. kausi)

Osassa 24 otimme jo hieman tuntumaa japanilaiseen kulttuuriin ja ennen kaikkea kuunneltiin muutamia keskeisiä eleki-esityksiä. Elekillä tarkoitetaan tietenkin Japanin omaa, 60-luvun alussa syntynyttä, amerikkalaisesta surfista ja eurooppalaisesta rautalangasta vaikutteita saanutta instrumentaalirockin muotoa, jossa kuului vahvasti heidän oma kansanperinnemusiikki. Eleki syntyi siis hyvin pitkälti samanlaisista lähtökohdista kuin meidän kotoinen rautalankamme, ja samoin kuin Suomessa, myös Japanissa kaihoisat slaavilaiset sävelmät valjastettiin uuden sähköisen kitaramusiikin käyttöön - onhan Venäjä Japanin naapurimaa siinä missä Suomenkin ja kummankin kansakunnan musiikkimaku melankoliaan taipuvainen.

Mainioiden musiikkiesitysten lisäksi tarjoamme Japanin matkaa suunnitteleville joitain kelpo vinkkejä majoitukseen ja ruokailuun liittyen.

Toimituksemme suosittelee Japanin matkalle mukaan Tapani Jussilan asiantuntevasti ja aika hauskasti kirjoittamaa ”Tokio-Passia”

TAKESHI TERAUCHI AND BLUE JEANS

Japanin ensimmäisiin rock-tähtiin lukeutuvan virtuoosikitaristi Takeshi “Terry” Terauchin tunnetuin ja samalla suosituin kokoonpano, Blue Jeans perustettiin 1962 heti eleki-boomin varhaisessa vaiheessa ja se oli koossa (sen ensimmäisessä vaiheessa) vuoteen 1966. Valitsimme Terauchilta kuunteluun 1964 levytetyn, slaavilaista alkuperää olevan ”Ogonekin”, joka on varsin tuttu kappale meille suomalaisille mm. Tamara Lundin vuonna 1965 levyttämänä tangona ”Yksi ainoa ikkuna”.

THE VENTURES

Eräällä The Venturesin Japanin kiertueella yhtyeen kitaristi, Nokie Edwards inspiroitui öisistä neonvaloista taksin kyydissä Tokiossa, Ginzan kaupunginosassa… Taksimatkan seurauksena syntyi instrumentaalikappale ”Ginza Lights”, joka oli Venturesin suuri hitti Japanissa 1966. Seuraavana vuonna Masako Izumi ja Ken Yamauchi esittivät sen japaninkielisenä duettona, ”Futari no Ginza”, elokuvassa ”Tokyo Nights”. Myöhemmin kappale on levytetty lukuisia kertoja niin laulettuna kuin instrumentaalina. Mainittakoon vielä, että ”Ginza Lights/Futari no Ginza” on yksi Japanin suosituimmista karaokekappaleista.

YUZO KAYAMA AND THE LAUNCHERS

Yuzo Kayaman, usein käyttämällään Kosaku Dan -nimellä, säveltämä ja sanoittama herkkä balladi ”Kimi to Itsumademo (Love Forever)” myi Japanissa yli kaksimiljoonaa kappaletta vuonna 1965. Tämän superhitin lisäksi valitsimme Yuzo-sanilta kuultavaksi rennonletkeän ja kesäisen instrumentaalikappaleen ”Demure Damsel”, joka löytyy hänen vuonna 1966 julkaistulta ”Exciting Sounds of Yuzo Kayama” -albumilta.

GOGGLE-A

Yuzo Kayaman arvostuksesta maassaan kertoo jotain, että hänen kappaleensa puhuttelevat myös nuorempaa rock-sukupolvea. Tästä arvostuksesta nappasimme malliksi garage/surf-yhtye Goggle-A:n vuonna 2006 levyttämän version Kayaman 60-luvun hittikappaleesta ”Yozora No Hoshi”.

J GIRLS

Maineikkaan biisinikkari Misawa Gohin suojatteihin kuuluneet siarukset Shinobu ja Jun Hazaki muodostivat J Girls -nimisen duon, joka tuli tunnetuksi vuonna 1969 ”Anata Ga Konai Hi” -balladilla, mutta me valitsimme tytöiltä vauhdikkaan, enemmän Instro a Go Go´n tyyliin sopivan, ”Kiiro No Sekain”, joka äänitettiin samassa sessiossa, kun em. hittikappale, mutta julkaistiin ensimmäisen kerran vasta 1995 kokoelmalevyllä ”Cutie Pops Collection”. Kappale löytyy myös vuonna 2009 julkaistulta ”Nippon Girls” -kokoelmalta.

THE BARBWIRES

Suomessakin nähty ruotsalainen surf-yhtye, 90-luvun lopulla perustettu, The Barbwires on yksi tämänkesäisen Surfer Joe Summer Festivalin esiintyjistä, joten on syytä ottaa esittelyyn jotain tältä rouheasoundiselta koplalta. Se olkoon ”Let Em Out!” -niminen kappale, joka löytyy heidän vuonna 2001 julkaistulta ”...Sounds Like Trouble!” -albumilta.

THE SHADOWS

The Shadowsin näppärä instrumentaalipala ”Walkin” löytyy Cliff Richardin tähdittämän ”Wonderful Life” -musiikkielokuvan soundtrackilta, joka nousi vuonna 1964 top viiteen Ison Britannian lisäksi Australiassa ja Norjassa. Kappale löytyy myös mm. soundtrackilta lohkaistujen singlen ja EP:n (kuvassa) b-puolelta.

VIIKATE

Koska tällä kertaa pääteemana on ollut Japani, niin otetaan ankkuriksi Viikatteen mainio versio Blue Cometsin yhdestä suurimmista hiteistä, ”Blue Chateau” (1967), eli ”Lyhdyn nään syttyvän”. Kappale löytyy Viikatteen vuonna 2003 julkaistulta cd-singleltä ”Kaunis kotkan käsi”.

Melankolisen musiikkimaun lisäksi Japanilla ja Suomella on yhteistä (varsinaisen) nuorisokulttuurin syntyminen vasta rautalankakaudella 60-luvun alussa. Kuvassa tokiolaisnuorisoa vuonna 1964.

1960-luvun Japanin suurin nuorisoidoli Yuzo Kayama jakaa nimikirjoituksia innokkaille faneilleen.

Yuzo Kayama on maineikkaan taiteilijasuvun vesa ja kuuluisan näyttelijän Ken Ueharan poika. Muusikonuransa lisäksi Kayama seurasi isänsä jalanjälkiä elokuviin ja näytteli useiden nuorisolle suunnattujen musiikkipainotteisten wakadaishô -elokuvien lisäksi monissa vakavammissakin rooleissa. Näistä kunnianhimoisemmista elokuvista otimme elokuvakatsauksessa käsittelyyn mestariohjaaja Akira Kurosawan draamaelokuvan ”Akahige” (suom. Punaparta) (1965), jossa Kayama näyttelee nuorta lääkäriä, joka joutuu vastentahtoisesti Toshiro Mifunen esittämän ärtyisän tohtori ”Punaparran” apulaiseksi syrjäiselle sairaala-asemalle. Aikalaiskriitikot ylistivät elokuvaa ja nostivat Kayaman suorituksen Mifunen rinnalle - melkoinen tunnustus, kun ottaa huomioon Mifunen legendaarisen maineen.

Wakadaishô -elokuvista valitsimme näytteeksi liikkuvaa kuvaa. Tämä pätkä on vuonna 1965 valmistuneesta ”Ereki no Wakadaishō”, joka tunnetaan myös sen englanninkielisellä nimellä ”Campus A-Go-Go”. Kayaman lisäksi tarkkasilmäisimmät saattavat tunnistaa bändin yhtenä kitaristina myös toisen eleki-kauden supertähden, Takeshi ”Terry” Terauchin punaisen Fender Jaguarinsa kanssa.

Samasta elokuvasta vielä toinen näyte, jossa Yuzo Kayama esittää yhden suurimmista hiteistään: ”Yozora No Hoshi” - ”Terry” Terauchi löytyy Yuzo-sanin vasemmalta puolella. Esitystä sabotoivaa bändin jäsentä näyttelevä Kunie Tanaka esiintyi useammassakin wakadaishô -elokuvassa Kayaman antagonistina.

Nykyisen rock-sukupolven arvostus Yuzo Kayamaa kohtaan näkyy lukuisten cover-kappaleiden kautta. Kuvassa tokiolainen Goggle-A, jonka version ”Yozora No Hoshista” kuulemme tässä jaksossa.

Kesän menovinkiksi suosittelemme maailman suurimpiin surf-musiikkitapahtumiin lukeutuvaa Surfer Joe Summer Festivalia. Nelipäiväiset bakkanaalit alkavat 16. kesäkuuta ja ne järjestetään totuttuun tyyliin Italiassa, Toscanassa välimerellisissä tunnelmissa Livornon rannikkokaupungissa. Jos ette kuitenkaan Italiaan asti kesälomallanne pääse, niin Sumiaisten rautalankafestivaaleilla 16. heinäkuuta on mahdollista päästä näkemään ja kuulemaan mm. The Shadowsin, ehkäpä menestyksellisimmän periodin basistia Brian Lockingia.