INSTRO A GOGO OSA 82 (6. kausi)

Soitetuimmat artistit ja bändit kautta IAGG Radio Shown historian kävimme läpi top ten-listassa osassa 79, mutta nyt käydään läpi soitetuimmat vuodet. Olemme ohjelmasarjan aikana poimineet mukaan musiikkiesityksiä 50-luvulta tähän päivää, mutta soitetuin vuosikymmen ei liene yllätys, sillä suurin osa soitetuista biiseistä on ollut (ja tulee olemaan) 60-luvulta. Tämänkertainen ohjelmamme koostuu siis pelkästään vuosien 1960-1968 välisenä aikana tehdyistä levytyksistä, ja vieläpä ohjelman nimenmukaisesti instrumentaalitulkinnoista. Shown juontaa tällä kertaa alkuperäinen dynamic duo Janne Örnberg ja Jari Moberg.

60-luvulla, varsinkin ko. vuosikymmenen alkupuolella, kitarabändit olivat hip and cool, ja vaikka se suurin rautalankavillitys hiipui jo vuoteen -64 mennessä, niin tuo vuosikymmen oli silti ihan loppuun asti, kaiken muun musiikillisen ja yhteiskunnallisten mullistusten ohella, instrumentaaliesitysten vuosikymmen. Musiikkiteollisuus, tekniikkaa ja soundit kehittyivät huikeaa tahtia ja tuon kehityksen pystyy havaitsemaan ehkä parhaiten juuri instrumentaalilevytyksistä: kehityskaari vuoden 1960 primitiivisestä luolamiestwististä avaruusaikakauteen 1968 on korvia hivelevän innovatiivista. Kuvassa rentoa työskentelyä Memphisissä Stax Recordsin äänitarkkaamossa 60-luvun puolivälissä - montako miehistä tunnistat?

Vanhin Showssa soitettu kappale on itävaltalaisen Anton Karasin vuonna 1946 valmistuneeseen film noir klassikkoon ”Kolmas mies” tekemä teemakappale ”The Harry Lime Theme”. Se soitettiin neljännellä kaudella osassa 51. Toiseksi vanhin on brittiläisen Chas McDewitt Skiffle Groupin ”House of the Rising Sun” vuodelta 1957 osassa 73. 50-luku on ollut useammassakin jaksossa edustettuna mm. Eddie Cochranin ja Ritchie Valensin instrumentaalien muodossa.

THE IMPS

Nashvilleläinen The Imps toimi Murray Nashin Do-Ra-Me -levy-yhtiön studiobändinä ja levytti 1960 myös yhden oman singlen, jonka A-puolelta poimimme vahvasti Link Wray -vaikutteisen ”Uh-Oh” -nimisen instrumentaalin. Yhtyeen kitaristi Wayne Moss tuli myöhemmin tunnetuksi tuottajana, säveltäjänä ja Area Code 615 -nimisessä country rock -sessioryhmän perustajajäsenenä. Moss työskenteli aktiiviuransa aikana monien tunnetuiden muusikoiden levytyssessioissa, kuten mm. Roy Orbison, Carl Perkins, Nancy Sinatra, Fats Domino, Dolly Parton, Waylon Jennings, Bob Dylan ja The Everly Brothers.

THE VENTURES

Myös vakaasta suosiosta läpi 60-luvun nauttinut The Ventures koki paineita luoda nahkaansa albumi toisensa jälkeen. Toisaalta piti pysyä kehityksen kärjessä, mutta yrittää silti säilyttää linja vanhoja faneja tyydyttävänä. 1968 yhtye julkaisi ”Flights of Fantasy” -albumin, joka tarjosi moderneilla soundeilla toteutettuja instrumentaaliversioita muiden artistien hittikappaleista sekä uniikkeja omia sävellyksiä. Tyylillisesti Ventures palasi neljän vuoden takaisen ”In Space” -albumin innovatiiviseen ilmapiriin, mutta ladattuna tekohetkensä cooleimmilla underground- ja psykedelia-alaviitteillä, kuten voitte originaalikappaleesta ”Walking the Carpet” itse todeta. Konseptin päivitys ei hyvästä yrityksestä huolimatta onnistunut täysin ja albumista tuli siihen mennessä yhtyeen heikoimmin menestynyt.

TEDDY & THE ROUGH RIDERS

Ohiossa 1958-1965 vaikuttaneen laulaja-kitaristi Teddy Grillsin johtama rock and roll -yhtye julkaisi urallaan kolme paikallisesti varsin hyvin menestynyttä singleä. Varsinkin keskimmäisen levyn (1961) A-puolelta löytyvä, bändin soolokitaristi James Colegloven säveltämä surf-soundin esiintuloa enteilevä vauhdikas ”Path Finder” kiinnitti toimituksemme huomion.

RAY ELLIS & HIS ORCHESTRA

Maineikas yhdysvaltalainen levytuottaja, sovittaja ja orkesterinjohtaja Ray Ellis (1923- 2008) aloitti muusikkouransa saksofonistina Paul Whitemanin jazz orkesterissa. Myöhemmin hän toimi kapellimestarina mm. Billie Holidayn, Connie Francisin, Sarah Vaughanin, Barbara Streisandin, Lena Hornen ja The Isley Brothersin levytyksillä. Toki Ellis levytti ohessa myös omiin nimiinsä melkoisen määrän viihteellistä jazzia, mutta löytyypä nipusta ainakin yksi go-go-toimikunnan hyväksymisleiman etikettiinsä ansaitseva single vuodelta 1962. Tämän pikkumustan B-puolelta otamme kuunteluun vauhdikkaan titty shakerin ”The Sheik”.

THE MARTINI´S

Stax Recordsin perustajan Estelle Axtonin poika Charles ”Packy” Axton (1941-1974) kuului The Mar-Keysin alkuperäiseen kokoonpanoon, joka toimi itsenäisenä ryhmänä, mutta myös studiobändinä yhtiön artisteille. Kovana juhlijana tunnettu Packy ajautui usein riitoihin setänsä ja levy-yhtiön toisen perustajan Jim Stewartin kanssa ja siirtyi lopulta Los Angelesiin, jossa perusti uuden yhtyeen The Packers, jonka ensimmäinen albumi ”Hole in the Wall” (1966) nousi rhythm and blues -listalla peräti sijalle 7. Axtonin palattua Memphisiin Staxin ovet pysyivät edelleen kiinni, mutta levytykset jatkuivat muilla merkeillä ja sessioissa hän käytti vanhoja kavereitaan - setänsä kiusaksi ilman lupaa. Yksi Axtonin studiobändeistä oli nimeltään The Martini´s, jolta valitsimme näytteeksi 1967 levytetyn soul-instrumentaalin ”Hung Over”.

RICERCAR 64

Varsovalainen Tajfuni oli Puolan eräs ensimmäisiä ja samalla suosituimpia rautalankayhtyeitä, joka toimi aktiivisena 1962-68. Ruotsalaiselta Spotnicksilta, englantilaiselta Outlawsilta ja yhdysvaltalaiselta Venturesilta alkuinnoituksen saanut nelimiehinen Tajfuni alkoi vuodesta 1964 tehdä tarvittaessa keikkoja ja levytyksiä myös laajennettuna kuusimiehisenä Ricercar 64 -nimisenä kokoonpanona, jolta valitsimme näytteeksi nasevan instrumentaalin ”Dziewczyna, którą kocham” vuodelta 1965.

THE ASTRONAUTS

Vuonna 1963 Suomessa elettiin kiihkeintä rautalankakautta ja Kaliforniassa niin ikään kitarainstrumentaalit olivat cooleinta hottia, mutta hieman eri soundeilla. Nauhakaiun sijaan yhdysvaltalaiset suosivat märkinä lätiseviä jousikaikuja, joten on hyvinkin perusteltua soittaa ko. vuodelta hieman surfia genrensä valioyhtyeeltä The Astronautsilta. Billboardin albumilistan 61. sijalle ja Cash Boxin vastaavalla peräti 24.sijalle nousseelta ”Surfin with the Astronautsilta” poimimme Lee Hazlewoodin sävellyksen ”Movin”. Seuraavana vuonna kappale nousi singlejulkaisuna Japanissa ykköseksi.

DICK DALE & THE DEL-TONES

Surf-musiikin suureksi pioneeriksi ja heavy metallin isoisäksi kutsuttu yhdysvaltalainen kitaristi Dick Dale harrasti surffauksen ja kitaransoiton lisäksi kilpa-autoilua ja leijonankesytystä. Malliksi Dalen tavaramerkiksi muodostuneesta kiihkeästä konekivääri-, eli stacatto-pikkauksesta valitsimme ”The Victor” -nimisen kappaleen vuodelta 1964.

BOOKER T. & THE M.G.s´

”Taboo” on alun perin kuubalainen kappale, joka tuli tunnetuksi Euroopassa 60-luvulla Caterina Valenten levytyksenä ja kuului monien rautalankabändienkin, kuten mm. hollantilaisen The Jokersin ja suomalaisen The Esquiresin repertoaariin. Mutta me kuuntelemme siitä ohjelman loppuun Booker T. and The M.G. s´n version, joka löytyy Stax Recordin 1966 julkaisemalta ”And Now!” -albumilta. 1966 on showssamme useimmin käytetty vuosi, joka on ollut edustettuna soitettujen kappaleiden julkaisuvuotena peräti 87 kertaa.