INSTRO A GOGO OSA 88 (6. kausi)

Se on vaarallinen, se on intohimoinen, se on Instro a Go Go Shown Seikkailujen safari. Aloitamme eksoottisen karavaaniretkemme Intiasta, josta matkaamme turbaanit keikkuen Lähi-idän armottomasti väreilevien aavikoiden läpi kohti Afrikan kiihkeästi sykkivää sydäntä. Mikäli vain onnistumme välttymään Ihmissyöjien pataan päätymiseltä, saavumme lopulta voodoon syntysijoille Afrikan kainaloon, josta paluumatkamme Eurooppaan ranskalaisten piraattien kyydissä voi alkaa. Antropologisen jaarittelun sijaan olemme valinneet näkökulmaksi orientaalisten rytmien vaikutuksen länsimaiseen popmusiikkiin. Läpi vaaroja vilisevän rytmiviidakon teidät johdattaa pelottomasti Janne Örnberg ja Timo Kurunsaari.

Afrikan kuumasta ja intohimoisesta tunnelmasta pääsee nykyaikana nauttimaan mukavasti myös kotisohvaltaan elokuvien välityksellä. Näin välttyy myös turhalta hikoilulta sekä itikoiden ja käärmeiden puremilta. Johnny Weissmullerin tähdittämät Tarzanit nyt ovat tietysti tämän genren perushuttua, mutta jos halutaan kylpeä räiskyvissä technicolor-väreissä, niin eräs kuuluisimpia romantiikkaa pursuavista Afrikka-seikkailuista on tietenkin John Fordin ohjaama ”Mogambo” vuodelta 1953. Elokuvassa Clark Gablen esittämä suurriistan metsästäjä joutuu valitsemaan kahden täysin erilaisen naisen, Ava Gardner ja Grace Kelly, välillä. Molemmat naisnäyttelijät saivat rooleistaan Oscar-ehdokkuudet - Gardner pääosasta ja Kelly sivuosasta. Mogamboa kuvattiin Ranskan Kongossa ja Ison-Britannian Keniassa. Elokuva on uusintaversio vuonna 1932 ilmestyneestä ”Red Dustista” (suom. Saigonin kuningatar), jonka ohjasi Victor Fleming, ja jonka miespääosa näytteli Clark Gable.

Tunnelmaltaan täysin erilaista Afrikka-seikkailua edustaa Cornel Wilden ohjaama ja pääosittama ”The Naked Prey” (suom. Alaston saalis) vuodelta 1965. Suomessa elokuva kiellettiin aikoinaan raaistavana ja myöhemminkin sitä esitettiin meivain torsona. Elokuva vie katsojansa keskelle 1800-luvun pimeintä Afrikkaa, jossa Wilden esittämä tarinan sankari joutuu norsunluuta himoitsevan ryhmän oppaana paikallisen alkuasukasheimon yllättämäksi. Seurueen muut jäsenet teurastetaan, mutta nimettömälle päähenkilölle tarjotaan pieni pelastumisen mahdollisuus. Hänet päästetään alastomana ja aseettomana pakoon viidakkoon, heimon soturien rynnätessä perään varmoina pian päättyvästä kissa ja hiiri -leikistä. Etelä-Afrikassa taltioitu ”Alaston saalis” heijastelee tietysti 1960-luvun asenteita. Tänään ne voivat tuntua rasistisilta, mutta itse asiassa filmin suoraviivainen juoni - valkoinen mies mustien ahdistelemana - peilaa sortuneen kolonialismin orastamaan jättämiä pelkoja.

THE PUDDY JUMPERS

Cincinnatissa, Ohion osavaltiossa sijainnut Federals Records julkaisi menestysvuosinaan 60-luvun alussa mm. James Brownia ja Freddie Kingiä. Näiden lisäksi maineikas rytmibluestuottaja Ralph Bass julkaisi levymerkillä lukuisia tuntemattomiksi jääneiden artistien ja bändien levytyksiä, kuten kaksi singleä (molemmat 1958) The Puddle Jumpersilta, joista kuunteluun valitsimme ecxotica-vaikutteisen ”Snake Charmerin”

GABOR SZABO

Virtuoosimainen jazzkitaristi (1936-1982) Gabor Szabo pakeni kotimaastaan Unkarista 1956 ja asettui Yhdysvaltoihin. Szabo sävytti soittoaan usein synnyinseuduillaan kuulemillaan kansansävelmillä ja mustalaismusiikilla. Vuonna 1966 levyttämässään versiossa Duke Ellingtonin jazz-standardista ”Caravan”, Szabo puolestaan sävyttää soittoa sitarilla, joka antaa kappaleeseen ripauksen orientaalista maustetta.

THE FABULOUS WAILERS

Kaikkien garage-yhtyeiden isä ja äiti, Tacomassa, Washingtonin osavaltiossa 1958 perustettu The Fabulous Wailers ei vahvasta jälkimaineestaan huolimatta saanut valtakunnallisen Billboardin listalle kuin kaksi kappaletta, joista molemmat olivat instrumentaaleja ja julkaistiin 1959: ”Tall Cool One” nousi 36. sijalle ja ”Mau-Mau” 68. sijalle. Teemamme mukaisesti valitsimme eksoottisia sävyjä sisältävän ”Mau-Mau´n”, joka on yhtyeen rytmikitaristi/tumpetisti John Greekin ja soolokitaristi Richard Dangelin sävellys. Nimen alkuperästä emme ole varmoja, mutta tuolloin aikalaisia puhuttanut Kenian Mau-Mau-kapina oli juuri kukistettu..

SOUNDS INCORPORATED

Brittiläinen instrumentaaliryhmä Sounds Incorporated toimi usein amerikkalaisten vierailijoiden, kuten mm. Gene Vincentin, Brenda Leen, Jerry Lee Lewisin ja Little Richardin keikkabändinä. He olivat myös hyviä ystäviä Beatlesien kanssa ja esiintyivät heidän maailmankiertueella lämmittelybändinä. Kuullaanpa Sound Incorporatedin torvisektiota The Beatlesin “Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band” -albumillakin. Yhtyeen ensimmäinen itsenäisenä ryhmänä 1961 julkaistu “Mogambo” -niminen instrumentaali kuulostaa melko samanlaiselta kuin edellinen Wailersin kappale - sattumaltako?

TOMMY KING & THE STARLITES

Vielä rakkauden kesä 67:n kolkutellessa jo ovella, julkaistiin vahvasti jälkijättöisesti edelleen myös jonkin verran rockabillyä. Tommy King & The Starlitesin yhden ainoan julkaistun singlen (1966) A-puolelta löytyy varsin näppärä viidakkoboppailu ”Bop Diddlie in the Jungle”.

CHAINO

Haitilaisiin, polynesialaisiin ja afrikkalaisiin rytmeihin erikoistuneen Chainon levytyksissä löytyy aimo annos voodoota, kuten valitsemme kappaleen nimikin, ”Voodoo”, kertoo. Jopa niin paljon, että taika meni täydestä, kunnes pienen salapoliisityön jälkeen selvisi Chainon olleen ryhmä 50- ja 60-lukujen taitteessa toimineita yhdysvaltalaisia ammattimuusikoita.

TODD RANDALL

Mambo tarkoittaa voodoo-uskonnossa naispappia, mutta se on myös kuubalainen musiikki- ja tanssityyli, joka levisi ympäri Yhdysvaltoja 40- ja 50-lukujen vaihteessa mm. Perez Pradon ja Xavier Cugatin orkestereiden välityksellä. Latinalaistyylisiin tansseihin lukeutuva ja osin mambosta kehittynyt cha-cha puolestaan yleistyi 50-luvulla ensin Yhdysvalloissa ja myöhemmin myös Euroopassa ja Aasiassa. Kun cha-cha´n yhdistää mambon kanssa saadaan salsaa, mutta ennen kuin salsasta löytyy mitään mainintaa, oli Todd Randall levyttänyt jo 1959 samalla kaavalla kappaleen ”Monkey Chambo”, joka nousi peräti listoille asti. Onko tuntemattomaksi jäänyt Randall siis suositun salsan unohdettu pioneeri?

JAN DAVIS

Losangelesilainen kitaristi ja levytuottaja Jan Davis kuului mm. maineikkaista sessiomiehistä koostuneeseen, vuosina 1961-1963 vaikuttaneeseen B. Bumble & The Stringersiin. Hän toimi usein myös tuottamiensa yhtyeiden ja artistien, kuten The Routersin, The Ho-Dadsin ja Buzz Cliffordin studiokitaristina. Davis ei saavuttanut soolorintamalla suurtakaan suosiota ennen kuin 60-luvun lopulla tekemillään flamenco-instrumentaaleilla, mutta tämä ei tietenkään tarkoita, ettei hänen aiempi tuotantonsa olisi tutustumisen arvoista. Kuunnelkaa vaikka hulvaton exoticaa ja surfia yhdistävä ”Snow Surfin´ Matador” vuodelta 1964.

TT SYNDICATE

2012 perustettu portugalilainen seitsenhenkinen TT Syndicate yhdistelee musiikillisessa cocktailissaan elementtejä rhythm and bluesista, soulista ja beatistä. Myös eksoottiset mausteet kuuluvat yhtyeen monissa kappaleissa, kuten tämän vuoden tammikuussa julkaistun singlen B-puolelta poimimamme ”Jungle Eva” todistaa.

PEKKA TIILIKAINEN & BEATMAKERS

Vuosiksi venyneeltä keikkatauolta paluun tehneeltä Pekka Tiilikainen & Beatmakersiltä ilmestyi myös äskettäin, 30-vuotisjuhlansa kunniaksi, uunituore englanninkielinen albumi ”Used Guitars Etc.”. Siltä valitsimme shown ankkuriksi hypnoottisesti keinuttavan tulkinnan Renegadesin klassikkokappaleesta ”Matelot”, joka muuten tarkoittaa ranskaksi merimiestä.