INSTRO A GOGO OSA 96 (7. kausi)

Tämänkertaisessa ohjelmassamme tutkailemme Topi Sorsakoski & Agentsin tutuksi tekemien käännöskappaleiden alkuperäisiä tai ainakin aiempia versioita. Ja jäljethän johtavat hyvinkin pitkälti 60-luvulle. Nykyään vuonna 1979 perustettu Agents kuuluu itsestäänselvyytenä kiinteäksi osaksi suomalaisen popmusiikin historiaa, mutta 80-luvun aikalaisyleisölle yhtye oli kuitenkin vielä hankala pala ymmärtää: epämuodikasta rautalankaa, rock and rollia ja vanhoja käännösiskelmiä - onkohan nämä sällit nyt ihan tosissaan? Ryhmä oli aikaansa nähden outolintu, mutta samaan aikaan kiehtova yhdistelmä vanhaa musiikkiperinnettä ja postmodernia uudistushenkeä. Vanhakantaisuudesta huolimatta Agents ei jakanut sielunveljeyttä modernien, haitarit syntikoilla korvanneiden, discon kanssa flirttailevien iskelmäbändien kanssa. Agentsin eri tyylilajeista punottu korkeaoktaaninen synteesi oli henkisesti enemmänkin yhdessä rintamassa oman aikansa uudistajien, kuten Eppujen, Leevi & the Leavingsin ja Juicen kanssa. Olipa määritelmä mikä hyvänsä, niin Agentsin musiikki oli joka tapauksessa 80-luvulla rokkareiden tekemäksi yllättävää, sillä kappaleet olivat muiden tekemiä. Agentsin nuoret soittajanretkut vyöryttivät menneiden aikojen, 50- ja 60-lukujen, sävelaarteistoa kuulijaan tajuntaan sellaisella voimalla, että aiemmin itsestään selvyytenä ja hölynpölynä pidetty materiaali avautui aivan uudella tavalla myös itsetietoisille poppareille ja rokkareille, jotka eivät ko. materiaaliin olisi aiemmin koskeneet pitkällä tikullakaan.

Tässä jaksossa juontajina toimivat Janne Örnberg ja Jussi Rouhiainen ovatkin valinneet joukon esityksiä, jotka ilman Agentsia olisivat saattaneet painua ikuisiksi ajoiksi unholaan.

Agents on rock-bändi, joka on alusta asti suhtautunut kunnioituksella myös suomalaisten viihdemuusikoiden ammattikunnan historiaa kohtaan. Ohjelmistossa ja levyillä ovat soineet sulassa sovussa ja ymmärryksessä suomalainen iskelmäperinne, slaavilainen kaiho ja länsimainen rytmimusiikki. Agents onkin aina ollut yhtä uskottava kaupungin hikisillä rock-klubeilla siinä missä maaseudun tanssilavoilla. Vanhan koulukunnan minimalistinen tyylittely ja tietenkin Vox-vahvistimet ovat nekin kuuluneet alusta alkaen Agentsin visuaaliseen ilmeeseen. Agentsin myötä kyseenomaisten vahvistimien myynti kohosikin suomessa räjähdysmäisesti 80-luvulla. Voxit Esa Pulliainen valitsi osaksi siksi, että ne on hyviä, mutta myös emotionaalisista syistä - niitä näet käyttivät myös mm. Beatles ja Shadows. Mielenkiintoinen ja merkillepantava seikka Agentsin varhaisessa lava-asettelussa oli tietenkin taustalle viritetty iso Suomen lippu. Samaan tyyliin kuin Who oli tehnyt Union Jackistä erään keskeisimmän mod-kulttuurin tunnuksen (Whon tapauksessa tuossa saattoi olla runsaasti ironiaa), liitti Agents Suomen lipulla itsensä osaksi isompaa kokonaisuutta, josta voisi puhua vaikka kulttuurisena isänmaallisuutena.

Ähtäriläinen Topi Sorsakoski, oikealta nimeltään Pekka Tammilehto (27.10.1952-13.8.2011), oli aloittanut musiikkiuransa 70-luvun alussa veljensä Antti Tammilehdon kanssa rockia ja bluesia esittäneessä Kalle Kiwes Blues Bandissä. Veljeksille tuli jo nuoresta pitäen tutuksi myös suomalainen iskelmämusiikki, sillä heidän isänsä Tapio Tammilehto (1928-1978) johti menestynyttä tanssiorkesteria, jossa myös molemmat veljeksistä soittivat jonkin aikaa. 1975-1980 Sorsakoski soitti Jussi Raittisen The Boys -yhtyeessä kitaristina. Tällöin hän käytti vielä esiintymisnimenään Pekka Tammilehtoa. Boys-yhtyeen keikkabussissa hän viihdytti kollegoitaan keksimällä hulvattomia tarinoita kuvitteellisesta hanuristista nimeltä Topi Sorsakoski, ja vähitellen yhtyeen muut jäsenet alkoivat kutsua häntä sillä nimellä. Agentsin vakituiseksi laulusolistiksi Sorsakoski siirtyi Rauli Badding Somerjoen jälkeen (alussa tuuraajaksi) ja pysyi pestissään vuoteen 1992. Hän jatkoi tämän jälkeen menestyksellisesti sooloartistina palaten kuitenkin vielä kerran Agentsin solistiksi ”Renegades” -albumille ja sitä seuranneelle kiertueelle 2007.

Esa Pulliaista ja Topi Sorsakoskea yhdisti Renegades-diggailu. Tämä näkyi alusta alkaen myös bändin ohjelmistossa ja levytyksissä: Matelot (Yksinäinen merimies), My Heart Must Do the Crying (Salattu Suru), Things Will Turn Out Right (Kunhan palaan takaisin), Tell Me If It´s Over (Yksi sana riittää) ja kokonainen albumillinen vuonna 2007. Tyylillisesti kiehtovan Renegadesin soundissa kuului 60-luvun alun mukaisesti englannissa suoranaiseksi trendiksi noussut rhythm and blues, mutta myös aiempi rautalankakauden supersuosikki The Shadows. Renarit oli ensimmäinen englantilainen rock-bändi, joka saapui kiertämään Suomea perusteellisesti 1960-luvun puolivälissä. Siinä missä muut angloamerikkalaiset aikalaisyhtyeet tulivat heittämään lähinnä pistokeikkoja suurimpiin kaupunkeihin, oli Renegades jotain muuta; nelimiehinen ryhmä toi ennennäkemättömän rajuilla esiintymisillään elävän rockin maahamme (kaikella kunnioituksella Jerry Williams ja Jan Rohde -faneja kohtaan) ja käynnisti ketjureaktion, jonka heijastusvaikutus ei ole vieläkään pysähtynyt. Jälkikäteen Renegadesin aiheuttamaa massahysteriaa on yritetty vähätellä, vaikka nelikko kiistatta aiheutti tyttöjen kirkumista, nuorison arvaamatonta käytöstä sekä suoranaista palvontaa.

Jukka Itkonen (s. 7.10.1951) on tehnyt käännöskappaleiden sanoituksia kaikille viidelle Topi Sorsakoski & Agents -albumille. Hänet tunnetaan myös on lastenmusiikkiyhtye Z.Z. Topeliuksen perustajajäsenä, ja sadoista laulunteksteistä useille eri artisteille ja yhtyeille, kuten mm. Paula Koivuniemelle, Harri Marstiolle, Kari Tapiolle ja Solistiyhtye Suomelle. Itkosen laaja, yli 30 teosta käsittävä, kirjallinen tuotanto sisältää puolestaan runoja, lastenromaaneja, librettoja, näytelmiä, tv-näytelmiä ja radiokuunnelmia. Hänen novellejaan on julkaistu useissa antologioissa. Lisäksi hänet tunnetaan lasten- ja nuortenkirjojen suomentajana.  Kuvataiteista kiinnostunut monitaituri myös piirtää ja maalaa itsekin ja on tehnyt kuvituksen mm. lastenrunokirjoihinsa ”Rinkeli Ronkeli” ja ”Villin lännen murmeli”. Itkonen on pitänyt yksityisnäyttelyitä ja osallistunut lukuisiin yhteisnäyttelyihin vuodesta 1978 alkaen. Hänen musikaali Astoria sai ensi-iltansa Lahden Kaupunginteatterissa 2003. ”Auringonkukat-koululaisoopperan” libretto on hänen kirjoittamansa. Ooppera esitettiin Suomen Kansallisoopperassa ensi kerran 2010.

THE SPOTNICKS

Ruotsin vientituote numero 1 levyrintamalla 60-luvun alkupuolella - eikä ihme, sillä The Spotnicksin managerina hääri Stig Anderson, sama mies joka osaltaan tuli myöhemmin nostamaan ABBAn maailmanlaajuiseen suosioon. Spotnicksin levyt nousivat listoille ympäri Eurooppaa, mutta myös mm. Australiassa ja Japanissa, jossa suosio oli suorastaan ilmiömäistä - pelkästään ”Karelia” -singleä myytiin maassa liki miljoona kappaletta vuonna 1966. Samalta vuodelta on myös valitsemamme kappale ”Autumn in Japan”, joka on yhtyeen soolokitaristin Bo Winbergin ja säveltäjä Roland Ferneborgin alias Gustenin instrumentaalisävellys, joka löytyy yhtyeen ”in Tokyo” -albumilta. Topi Sorsakosken ja Agentsin versio löytyy puolestaan Jukka Itkosen sanoittamana, ”Sulle aatoksein suon”, vuonna 1988 julkaistulta ”Pop” -albumilta, jota on myyty huikeat 136 000 kappaletta, ja se sijoittuu kaikkien aikojen myydympien kotimaisten albumien sijalle 23.

THE RENEGADES

Suomessa erittäin suosituksi kohonnut birminghamilainen The Renegades on siinä mielessä erikoinen, että se jäi kotimaassaan suhteellisen tuntemattomaksi. Manageri Leo Heinosen maahamme tuoma yhtye pääsi levytyshommiin syksyllä -64 Scandia-Musiikin studiossa ja teki tuolloin vaikutuksen levytyspäällikkönä toimineeseen Jaakko Saloon, jonka mukaan heidän soittotaitonsa oli huomattavasti parempi kuin valtaosalla suomalaisia nuorisobändejä. Kolmen Scandialle tehdyn LP:n lisäksi Renegades säesti myös joitain levy-yhtiön muiden artistien levytyksiä, kuten Ann Christinen ja Dannyn. Yhtyeen neljäs Scandia-single ”Matelot” sijoittui Suomen singlelistan 18.sijalle alkuvuodesta 1965. Kappale löytyy Topi Sorsakosken ja Agentsin 1986 julkaistulta ”In Beat” -albumilta Jukka Itkosen suomenkielisenä sanoituksena ”Yksinäinen merimies”. ”In Beat” sijoittuu kaikkien aikojen myydyin kotimainen albumi -listan 27.sijalle yli 134 000 myydyllä kappaleella.

SAMMY BABITZIN

Helsinkiläinen Sammy Babitzin aloitti laulajan uran jo teini-ikäisenä 60-luvun alussa The Steelersissä, josta jatkoi vuosikymmenen puolivälissä Leo Lindblomin yhtyeeseen ja siitä eteenpäin Fazerin levylaulajaksi 1966. ”Jak to dziewczyna” on puolalaisen Stefan Rembovskin säveltämä suosittu iskelmäsävellys 60-luvun alkupuolelta ja sen levytti useampikin puolalainen artisti. Sammy-boy levytti ko. kappaleen Nacke Johanssonin sovituksena ja Reino Helismaan käännöksenä ”Varjojen yö” 1968 (Topi Sorsakosken ja Agentsin versio löytyy heidän aiemmin mainitulta ”Pop” -albumilta). Sammyn levytyksessä soittivat Seppo Keurulainen -kitara (Jim & The Beatmakers, Jormas), Kaj Westerlund -koskettimet (The Boys), Matti Bergström -basso (Cumulus), Ossi Kuula -rummut (Okolona River Bottom Band) ja Matti Oiling -perkussiot (Esquires, Jormas) - varhainen malliesimerkki rokkareiden tekemästä iskelmästä Pauli Granfeltin jousiryhmän kuorrutuksesta huolimatta, vaikuttavaa? Lupaavasti alkanut ura pysähtyi kuitenkin keikkamatkalla 1973 traagiseen liikenneonnettomuuteen, joka vaati Sammyn hengen.

THE KINKS

1963 perustettu lontoolainen The Kinks aloitti monien muiden aikalaistensa tapaan rhythm and blues -yhtyeenä ja nousi jo seuraavana vuonna koko läntisen maailman tietoisuuteen ”You Really Got Me” -hitillä. Aluksi Kinksin tuotanto perustui em. kappaleen tapaan nopeaan tempoon ja voimasointuihin, mutta vuosikymmenen puoliväliin tultaessa yhtyeen laulaja ja toinen kitaristi Ray Davies alkoi säveltää yhä enemmän melodisempia ja moniulotteisempia kappaleita, usein vieläpä aikakauden mukaisesti sarkastisesti kantaaottavia sellaisia. Daviesin kynäilemä ”Rosy Won´t You Please Come Home” julkaistiin Kinksin ”Face to Face” -albumilla 1966. Sorsakosken ja Agentsin versio löytyy Jukka Itkosen sanoittamana ”Vaikka sua aina kaipaan” vuonna 1990 julkaistulta ”Half and Halfiltä”, joka yhtyeen muihin levyihin verraten myi varsin vaatimattomasti, vain 31 000 kappaletta, mutta ylitti kultalevyn rajan silti kirkkaasti.

RICHARD

Elviksen 1960 levyttämä ”Summer Kisses, Winter Tears” kääntyi suomeksi Chrisse Johanssonin tekstillä ”Kesän suukot talvi vei”, ja sen levytti Robert Orjavuono taiteilijanimellä Richard vuonna 1972. Single jäi Orjavuonon viimeiseksi Richardin levyttämäksi kappaleeksi, levytysura sen sijaan jatkui hänen omalla nimellä 80-luvun alkuun. Sittemmin tämä laulava basisti ja tarvittaessa myös kitaristi jatkoi keikkailua pääasiassa länsirannikolla Trio Richardsin solistina ja myöhemmin keikkamainosten mukaan myös Roopena. Edellä mainitun kappaleen sanoitti Topi Sorsakoskelle ja Agentsille uudelleen suomeksi Jukka Itkonen, ”Talven kylmät kyyneleet”, ja se löytyy 1990 julkaistulta ”Half & Half” -albumilta.

BLUE COMETS

50-luvun lopulla perustettu japanilainen Blue Comets (usein etuliitteessä mainitaan myös yhtyeen rumpalin ja perustajan Jackey Yoshikawan nimi) oli paitsi maansa ensimmäisiä rock and roll -yhtyeitä, se kohosi myös maansa yhdeksi suosituimmaksi pop/eleki -yhtyeeksi ja sen kukoistuskausi kesti aina 70-luvun alkuun ja yhtye teki useita kansainvälisiä hittejä. Suosiosta kotisaarensa ulkopuolella kertoo jotain, että bändi keikkaili Yhdysvalloissa asti ja sai kutsun esiintymään jopa The Ed Sullivan Show´hun. Yhtyeen fonisti/laulaja Tadao Inouen laulusävellyksistä on suomeksikin käännetty ainakin ”Blue Eyes” (1967) ja ”Blue Chateau”(1967). Jälkimmäisen levytti myös Sorsakoski ja Agents Jukka Itkosen tekstillä ”Lyhdyn nään syttyvän”, joka löytyy niin ikään ”Half & Half” -albumilta. Pulliaisen mukaan kappale oli tullut hänelle kuitenkin tutuksi The Venturesin 1967 levyttämänä instrumentaaliversiona.

TONY RAMON & HIS BLUE COMBO

Jazz- ja iskelmälaulaja Reijo Hirvelä esiintyi uransa alkutaipaleella englanninkielellä nimellä Tony Ramon. 1964 julkaistiin ensimmäinen ja ainoa tuolla nimellä levytetty single, joka sisälsi Hirvelän yhdessä ystävänsä Roy Rabben kanssa sanoittaman ”A Summernight Dream”. Kappale itsessään on traditionaalinen sävellys, jonka ensimmäinen tallennus ”Oi jos ilta joutuisi” on vuodelta 1928, ja siinä asialla Eino Rautavaara ja Laulu-Miehet-kuoro. Tyylillisesti Tony Ramonin vetoon pohjautuva Sorsakosken ja Agentsin versio löytyy heidän ”Pop” -albumiltaan Jukka Itkosen sanoittamana, ”Päivät ilman sinua”.

TOPI SORSAKOSKI & AGENTS

Show´mme viimeisen kappaleen esittäjä on itseoikeutetusti Topi Sorsakoski & Agents, ja kappale on Kari Tuomisaaren sanoittama ”Yksin oon mä vain”, joka löytyy 1987 ilmestyneeltä toiselta albumilta ”Besame Mucho”. Kappale soi alun perin 1959 kreikkalaisessa draamaelokuvassa ”To nisi ton gennaion”, ja sen sävelsi maineikas Manos Hadjidakis ja esitti Tzeni Karezi. Englanninkielisen version ”All Alone I Am” kappaleesta teki Arthur Altmanin sanoituksella Brenda Lee 1962. Carola esitti kappaleen itse tekemällään ranskannoksella Ylen palkitussa viihdeohjelmassa Lumilinna 1965. Suomenkielistä ensiesitystä saatiin kuitenkin odottaa aina vuoteen 1987 asti, jolloin em. ”Besame Mucho” ilmestyi. Albumi on kokoonpanon menestynein ja sitä on myyty jo yli 156 000 kappaletta ja se sijoittuu Kaikkien aikojen myydyin kotimainen albumi -listan 11. sijalle.